Ihon rakenne
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros. Sen kokonaispinta-ala on aikuisella 1,5–2,0 m², paksuus ilman ihonalaiskudosta 1–4 mm ja massa noin 5 % koko kehon massasta. Jos ihonalaiskerros lasketaan mukaan, kokonaismassaksi saadaan 15–25 % kehon massasta.
Ihon tehtävä on suojata kemikaaleilta, mikrobeilta, auringon ultravioletti (UV) -valolta, hankautumiselta ja iskuja vastaan.
Ulkoisilta tekijöiltä suojaamisen lisäksi iho on kehon suurin aistinelin, jossa sijaitsevien hermopäätteiden kautta välittyy paljon tietoa ulkomaailmasta. Nämä vaihtelevat kuumuuden, kylmyyden ja kivun tunteista ystävien ja rakkaiden lohduttaviin kosketuksiin.
Ihon tehtävä on suojata kemikaaleilta, mikrobeilta, auringon ultravioletti (UV) -valolta, hankautumiselta ja iskuja vastaan.
Ulkoisilta tekijöiltä suojaamisen lisäksi iho on kehon suurin aistinelin, jossa sijaitsevien hermopäätteiden kautta välittyy paljon tietoa ulkomaailmasta. Nämä vaihtelevat kuumuuden, kylmyyden ja kivun tunteista ystävien ja rakkaiden lohduttaviin kosketuksiin.
Ihotyypit ja ihon kunnot
Tasapainoinen iho (normaali iho)
Tasapainoisessa ihossa verenkierto toimii hyvin, huokoset ovat hienorakenteisia ja huomaamattomia ja ihon sävy on heleä ja tasaisen läpikuultava. Ihon pinta on kimmoisa ja pehmeä, eikä siinä juurikaan esiinny epäpuhtauksia. Iho on tasapainoinen, vaikka joku alue rasvoittuisikin tai epäpuhtauksia ilmestyisi silloin tällöin hieman tavallista enemmän.
Kuiva iho
Kuivan ihon rakenne on usein ohut ja se saattaa näyttää karhealta ja tuntuu usein kireältä. Talirauhaset toimivat kuivassa ihossa hitaasti tai aliteholla. Ihon sarveiskerroksessa ja epidermiksessä ei ole tarpeeksi rasvaa eikä kosteutta, eikä sillä ole kykyä sitoa kosteutta. Huokoset ovat pienet ja lähes olemattomat ja pieniä epäpuhtauksia esiintyy lähinnä nenänpielissä. Hoitamaton kuiva iho voi alkaa hilseillä ja näyttää ikääntyneeltä. Tämä ihotyyppi on erittäin altis kaikille ulkoisille tekijöille, kuten auringolle, vedelle ja koville lämpötilanvaihdoksille. Kuivan ihon hoidossa tehokas kosteuttaminen on ehdottoman tärkeää, tai se alkaa vanhentua aikaisin.
Rasvoittuva iho
Tämä ihotyyppi rasvoittuu, koska talineritys on liiallista. Ihohuokoset ovat suurentuneet ja rasvaisia alueita on etenkin T-alueella, eli leuassa, otsalla, nenässä, sekä poskialueilla nenän vieressä. Ihoon ilmestyy usein erilaisia epäpuhtauksia, kun liiallinen tali tukkeutuu ihohuokosten aukkoihin. Iho on normaalia paksumpi ja saattaa siksi näyttää epätasaiselta. Hyvin hoidettu rasvoittuva iho näyttää usein kuultavalta, koska se voi sitoa paljon kosteutta. Talirauhasten liikatoiminta alkaa normaalisti teini-iässä ja saavuttaa huippunsa 20-25 vuotiailla. Tämän jälkeen talineritys yleensä rauhoittuu.
Pintakuiva iho/sekaiho
Sekaiho on useimmin väärinymmärretty iho ja yksi yleisimmistä Suomessa! Tässä ihotyypissä on erilaisia ”sekoitusmahdollisuuksia”, mutta useimmiten T-alue rasvoittuu ja puskee epäpuhtauksia, kuten rasvaisessakin ihossa. Iho on silti kosteusköyhä ja monesti jopa kuiva, varsinkin poskien alueelta. Sekaihon hoidossa mennäänkin useimmiten täysin vikaan, kun aletaan hoitaa rasvoittuvaa ja ongelmia aiheuttavaa T-aluetta, eikä kasvoja kosteuteta, jolloin iho tasapainottuisi.
Herkkä iho
Herkkä iho ei ole mikään erityinen ihotyyppi, vaan lisäominaisuus joka voi olla jokaisessa ihotyypissä. Herkkyys voi tarkoittaa kosketusherkkyyttä ja aristusta, herkkää reaktiota tuotteisiin tai ulkoisista ärsykkeistä nopeasti ärsyyntyvään ihoon. Herkkäihoisten kannattaa tutkia, mikä omaa ihoa ärsyttää ja suosia hellävaraisia ja rauhoittavia tuotteita, sekä välttää liiallista mekaanista rasitusta.
Lähteet:
https://www.lily.fi/blogit/saara-sarvas/meikkileikkeja-yomyohalla/
https://www.bepanthen.fi/fi/miten-ihosi-toimii/ymmarra-ihoasi/ihon-rakenne-tehtava/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti