HIUS

Hius, sen rakenne ja ominaisuudet

Rakenne

Hius on biologinen polymeeri, joka koostuu noin 80-prosenttisesti keratiiniproteiinista, 10–15-prosenttisesti vedestä ja 5–10-prosenttisesti muista aineista kuten pigmenteistä, mineraaleista ja rasvoista.

Hiuksessa on kolme kerrosta. Uloimpana on käpymäinen suomukerros, sen sisällä paksu kuitukerros ja sisimpänä ydin, jota hiuksessa ei aina ole. Värin hiukselle antavat pigmenttisolut ovat kahdessa sisimmässä kerroksessa.

Hius on kestävää ainetta: se säilyy tuhansia vuosia. Yksi hius kestää vähintään 100 gramman vedon katkeamatta.

Kaksihaarainen hius on vaurioitumisen seurauksena pituussuuntaisesti haljennut hius. Vaurio voi syntyä mistä tahansa voimakkaasta kemiallisesta tai mekaanisesta käsittelystä. Ellei hius ole kokenut kemiallista tai rasittavaa mekaanista käsittelyä, hiuksen haarautuminen johtuu kuivuudesta. Hiuksen latva on heikko ja rappeutunut. Joskus hiuksesta voi tulla kolmihaarainen. Hiuksen kasvu ei tähän tyrehdy, mutta haarautuminen tekee hiuksesta huonokuntoisen, helposti katkeavan ja ohuen.

Hiuksen elinkaari

1. Kasvuvaihe

- Kestää 2-6 vuotta, lyhenee kun ihminen ikääntyy. 

- Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupessa ylöspäin.

- Uusi hius kasvaa n. 1 cm kuukaudessa. Hiusten kasvuun voivat vaikuttaa esimerkiksi ihmisen ikä ja rotuominaisuudet. 

- Yleensä 85-90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa.

2. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe (katageenivaihe)

- Kestää n. 2 viikkoa, jonka aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakautumisen loppumisen myötä.

- Karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteistä. Hius ei kuitenkaan vielä irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta. 

- Vain prosentin verran hiuksista on tässä 1-3 viikkoa kestävässä siirtymävaiheessa.

3. Lepovaihe (telogeenivaihe)

- Kestää 2-4 kuukautta.

- Hius irtoaa hiuspohjasta, ja lepovaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa.

- Yhtäaikaisesti noin 10-15 prosenttia hiuksista on lepovaiheessa.

Rodulliset ja rakenteelliset ominaisuudet

Rodulliset

Ihmiset voidaan ryhmitellä etnisiin ryhmiin hiuskuidun yleisesti määriteltävien eroavaisuuksien perusteella. Valkoinen, keltainen ja musta ovat rotuja joihin ihmiset voidaan jakaa maanosien asutuksen sekä ihon ja hiusten ominaisuuksien mukaan.

1. Valkoisen eli kaukasialaisen rodun hiuslaatu vaihtelee eniten. Esimerkiksi suomalaisten hiukset ovat selvästi läpimitaltaan ohuemmat, vaaleammat ja herkemmät käsittelyille kuin keski- ja eteläeurooppalaisten ihmisten. Suora kaukasialainen hius voi vaihdella kiharasta laineikkaaseen ja suoraan. Väri voi vaihdella vaaleasta mustaan.

2. Keltaisen eli mongoloidisen rodun hius on suora, musta, paksu ja vastustuskykyinen. Pintakerros on huomattavan paksu ja sen ydin on suuri. Hiusten tiheys on kuitenkin keskimäärin harvempi kuin eurooppalaisilla. Hiusten kasvunopeus on roduista nopein.

3. Musta eli negroidinen hiuslaatu on ohuempi kuin mongolidinen. Se on kierteinen ja kihara. Kiharan hiuksen pintakerroksen paksuus vaihtelee jonka takia negroidisen rodun hiuksen vetolujuus on huonompi ja se murtuu ja vaurioituu helpommin kuin kaukasialainen. Väri vaihtelee ruskeasta mustaan. Hiusten tiheys on samankaltainen tai harvempi kuin eurooppalaisella hiustyypillä, ja kasvunopeus on hitain kaikista roduista.

Rakenteelliset

Rodullisten ominaisuuksien lisäksi hiuksella on rakenteellisia ja laadullisia ominaisuuksia. Suurinosa laadullisista ominaisuuksista on geneettisiä, mutta näihin ominaisuuksiin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi voimakkaasti käsitelty hius menettää kiiltoa ja kosteutta, ja suoraa hiusta voi kihartaa permanenttikäsittelyllä. 

Hiuksen joustavuus vaikuttaa siihen kuinka märkä hius palautuu muotoonsa. Mitä vaurioituneempi hius on, sitä enemmän se venyy märkänä palautumatta muotoonsa, ja hiuksen venyminen monesti vaurioittaa sitä lisää. Joustavuutta ei voi hiukseen lisätä keinotekoisesti sen vaurioiduttua. 

Taipuisuus ja kihartuminen vaikuttaa siihen kuinka ilmavalta hius näyttää. Kiharat hiukset asettuvat ilmavasti toistensa päälle, missä suorat hiukset asettuvat limittäin ja sileästi. Tästä johtuen taipuisalle hiukselle sopivat hyvin ohennetut hiusmallit ja suoralle hiukselle staattiset mallit joihin muodostuu vahva linja. Tuuheutta ja ilmavuutta voidaan lisätä kosmetiikalla, joka muodostaa hiuksen pintaan kerroksen joka pitää hiuksia erillään. Rakennekäsittelyillä voidaan vaikuttaa hiuksen taipuisuuteen. 

Hiuksen kohotuminen riippuu sen paksuudesta, tuuheudesta ja joustavuudesta. Jäykät, paksut ja tuuheat hiukset kohoutuvat enemmän kuin ohuet. Kohoutuminen vaikuttaa luonnolliseen laskeutumiseen mikä tulee huomioida muotolinjaa leikatessa. 

Keskivahvuinen hius on paksuudeltaan 0,04-0,06mm. Hiuksen paksuus vaikuttaa sen kestävyyteen ja siitä voi myös päätellä hiuksen kuntoa - kemiallinen käsittely kuluttaa hiusta ja täten hius ohenee. 

Hiuksen kiiltoon vaikuttaa sen pintarakenne. Usein kiilto yhdistetään hiuksen kuntoon, sillä kun suomukerros on sulkeutunut ja tiivis, valonsäteet heijastuvat hiuksesta tasaisesti ja saa hiuksen näyttämään kiiltävältä. Tälläinen hius on myös usein liukasta ja tarvitsee tuekseen muotoilutuotteita.

Karkea hius on taas näyttää pörröiseltä ja tarvitsevat siloittavia tuotteita näyttääkseen kiiltäviltä. Karkeat hiukset kohoavat helposti joten voimakasta ohennus saa hiukset usein näyttämään entistäkin pörröisemmiltä.

Hydroskooppisuudella tarkoitetaan hiuksen kykyä sitoa kosteutta esimerkiksi ilmasta. Kosteinaa sadepäivinä pörrööntyvät hiukset ovat monelle tuttu ilmiö jossa on kyse juurikin hydroskooppisuudesta. Mitä kuivempi, vaurioituneempi hius on, sitä enemmän se sitoo vettä itseensä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuivat hiukset muuttuisivat rakenteeltaan terveempään suuntaan sitoutuvan veden myötä. Hiuksen oma kosteustasapaino lähtee hyvänkuntoisesta kuitukerroksesta sekä sileästä, terveestä kuitukerroksesta.

Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaista varausta olevia hiukkasia. Puhtaat ja kuivat hiukset ovat usein sähköiset ja lentävät. Erityisesti talvella, kun ilman kosteus on vähäinen staattisen sähkön tuomaa ilmiötä esiintyy hiuksissa paljon. Mitä huonokuntoisempia hiukset ovat, sitä negatiivisempi niiden varaus on.

Hiuslaadun ja paksuuden määrittely

Hiuslaadulla tarkoitetaan hiusten eri ominaisuuksien summaa. Hiuksen laatuun vaikuttaa suuresti rodulliset, geneettiset ominaisuudet. Parturi-kampaajan tulee osata käsitellä erilaatuisia hiuksia voidakseen saada aikaan asiakkaan toivoman lopputuloksen.

Normaali hius: Terve, hyväkuntoinen ja keskivahvuinen. Hiuksien kosteustasapaino on eli hyvä, hiuksia on paljon ja ne ovat normaali paksuisia. Hiussuomut ovat kiinni. Eivät vaadi luonnostaan erityisiä hoitomenetelmiä.

Ohut hius: Pohjoismaiset hiukset ovat läpimitaltaan ohuempia.

Kuiva hius: Hiukset ovat paksuja ja tuntuvat sormien välissä karheilta, kovilta ja/tai jouhimaisilta. Hiuksien kosteustasapaino ei ole tasapainossa ja hiukset kärsivät kuivuudesta. Hiussuomut ovat auki ja hiuksia käsin puristaessa voi kuulla ritisevää ääntä. Monesti kuivat ja karheat hiukset ovat myös paksut. Kuivat ja karheat hiukset rasvoittuvat hitaammin.

Lasimainen hius: liukas, ja juurikin liukkaan pinnan vuoksi ne tuntuvat vaikeasti muotoiltavilta. Usein hento mutta silti kestävä. Pintakerros on kiinni ja kova. Hiuksista saattaa puuttua kosteutta ja ne voivat olla vastustuskykyiset käsittelyille.

Huokoinen hius: Vahingoittunut hius (yleensä negatiivisesti varautunut) on huokoinen ja suomukerros on auki paljastaen sisemmän kerroksen. Tälläisessa kunnossa oleva hius on himmeä sekä kuiva ja se katkeilee helposti.Huokoinen hius imee itseensä runsaasti vettä.

Hiuksen paksuus 

Hieno (ohut) hius alle 40mikronia

Normaalivahvuinen hius 40-80mikronia

Vahva (karkea) hius 80-120mikronia

yksi mikroni on tuhannesosa millimetriä

Keskivahvuisten hiusten läpimitta on 0,04-0,06mm.

Hiuksen paksuuden arvioinnissa täytyy tehdä ero määrällisesti tuuhean hiusmassan ja yksittäisen hiuksen paksuuden välillä. Hiuksisto voi olla harva mutta yksittäiset hiukset paksuja, jolloin hiukset tuntuvat ja näyttävät paksuilta ja päinvastoin.Geenimme määrittelevät onko meillä paksut vai ohuet hiukset. Eurooppalaisilla halkaisijaltaan 0,04–0,06 millimetrin paksuinen hius on ohut,  0,06–0,08 millimetrin on normaali, ja 0,08–0,1 millimetrin on paksu. Eurooppalaisiin hiuksiin verrattuna aasialaisilla on huomattavasti paksumpi hiuslaatu. Aasialaisilla hiuksen keskihalkaisija on 0,08–0,12 millimetriä. Eurooppalainen hius on hieman elliptinen muodoltaan, kun taas aasialainen hius on pyöreämpi ja elastisempi.