Hiuspohjan ongelmat:
Hilse
Hilse on yksi yleisimmistä hiuspohjan ongelmista ja monella se uusiutuu helposti. Hilse on häiritsevää, päänahasta varisevaa hilsettä ja kutinaa. Näkyvä hilse aiheutuu hiuspohjan epätasapainosta ja siitä, että ärtynyt iho alkaa tuottaa uusia ihosoluja liian nopeasti. Hilsettä voi muodostua sekä kuivaan, että rasvaiseen hiuspohjaan.
Rasvoittuvassa, hilseilevässä päänahassa hilsehiutaleet kertyvät kellertäviksi kasaumiksi, jotka ärsyttävät päänahkaa. Rasvaista hilsettä voi aiheuttaa hiivasieni tai tulehtunut päänahka. Kuivaa hilsettä esiintyy kun päänahka on kuiva tai atooppinen. Tärkeintä on keskittyä kokonaisvaltaiseen hoitoon ja oikeanlaisiin hoitotuotteisiin. Ruokavaliolla on harvoin merkitystä hilseilevän päänahan hoidossa ellei ruokavaliosta puutu välttämättömiä ravintoaineita osaksi tai kokonaan.
Herkkä tai kuiva hiuspohja
Kuivasta päänahasta kärsivät kertovat usein ihonsa olevan muutenkin kuiva. Päänahassa erottuu kuollutta valkoista ihosolukkoa ja hiuspohja on punoittava. Tyypillisimmät oireet ovat kutina, kihelmöinti, kireyden tunne, kuumotus ja päänahan arkuus.
Herkistymisen voi laukaista monet tekijät, kuten ilmansaasteet, stressi, atooppinen iho, sopimattomat pesu- tai hoitotuotteet sekä rajut kemialliset käsittelyt. Jopa säätilan vaihtelut ja uv-säteily saattavat herkistää päänahan. Joskus kutina johtuu päänahan kuivuudesta. Sitä voivat aiheuttaa myös allergiat tai liian harvat pesuvälit. Myös joidenkin päänahan sairauksien oireena on kutina, mutta se ei ole ainoa oire.
Hiukset ja hiuspohja on hyvä hoitaa miedolla shampoolla ja hoitotuotteilla. Herkälle päänahalle sopivat tuotteet kosteuttavat kuivaa päänahkaa, mutta eivät sisällä mitään ylimääräistä, kuten hajusteita tai väriaineita.
Rasvoittu hiuspohja
Rasvoittuva päänahka on yksi yleisimmistä hiuspohjan ongelmista, jossa liika talintuotanto saa hiukset tuntumaan tahmeilta ja latistuneilta.
Hiuspohjan talin on tarkoitus hoitaa hiuspohjaa ja voidella hiuksia. Hiuspohjan liiallinen talineritys aiheuttaa kuitenkin hiusten nopean rasvoittumisen uudelleen hiustenpesun jälkeen ja se myös yleensä haisee epämiellyttävälle. Liiallinen rasva paakkuuntuu hiusten juureen estäen niiden kasvua ja aiheuttaen kutinaa.
Hiuspohjan liiallisen rasvoittumisen syitä on monia, kuten runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio, mikä kiihdyttää talirauhasten toimintaa. Syy saattaa löytyä myös hormonaalisista tai perinnöllisistä tekijöistä, stressistä, liiallisesta hikoilusta tai hiivasieni-infektioista. Joskus kemialliset käsittelyt tai lääkitys voivat ulkoisina tekijöinä aiheuttaa hiusten nopeaa rasvoittumista.
Rasvainen päänahka vaatii shampoon, joka pesee talin pois riittävän hyvin. Hoitoainetta voi käyttää rasvoittuvalle hiuspohjalle, mutta sitä ei tule levittää koskaan päänahkaan, ainoastaan latvoihin. Myös kuuma vesi ja föönaaminen kiihdyttävät talon tuotantoa.
Hiustenlähtö
Hiustenlähtöä esiintyy sekä miehillä että naisilla, se on kuitenkin keski-ikäisillä miehillä selvästi yleisempää. Hiustenlähdön kolme tärkeintä syytä ovat perimä, hormonit ja ikä. Hiustenlähtö on useimmiten jatkuva prosessi. Sen syitä on monia, mutta kaikista yleisin on androgeeninen hiustenlähtö, joka liittyy mieshormoneihin. Andogeenista hiustenlähtöä on jossain määrin myös naisilla. Perimällä on varhaiseen hiustenlähtöön suuri merkitys.Monien lääkkeiden haittavaikutuksina on hiusten lähteminen. Näitä ovat mm. A-vitamiinin liikakäyttö, epilepsia- ja psyykenlääkkeet, solunsalpaajat, ehkäisytabletit ja verenohennuslääkkeet (Marevan). Jopa muutamalla sadalla lääkkeellä on vaikutusta hiusten kasvuun.Hiuksia lähtee lukuisien sairauksien vuoksi. Kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, raudan- ja sinkin puute, lisäkilpirauhasen vajaatoiminta, sädehoito, aliravitsemus ja syöpäsairaudet oireilevat myös hiusongelmina. Hiustenlähtö on tuolloin poikkeuksellisen runsasta. Äkillisen täydellisen hiustenlähdön aiheuttaa vakava tulehdus, voimakas stressi tai synnytys. Näissä tapauksissa hiukset kasvat yleensä uudelleen takaisin. Hiusten käsitteleminen vaikuttaa myös vahvasti siihen, miten hiuksesi voivat. Mekaaninen kuormitus voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Kova harjaaminen, kampaaminen tai hiusten pitäminen tiukalla poninhännällä rasittaa hiustuppia. Hiukset vaativat kasvaakseen tasapainoisen vitamiinirikkaan ruokavalion. Tästä syystä hiustenlähtöä voi ilmeentyä jos hiuksissa on puutostiloja. Hiukset voivat parhaiten, kun ruokavaliosi sisältää hedelmiä, vihanneksia, proteiineja (esim. maidosta, jogurtista, rahkasta, vähärasvaisesta lihasta ja kalasta saadut proteiinit), kokojyvätuotteita, pähkinöitä ja korkealuokkaisia öljyjä. Jos tällaisen ruokavalion noudattaminen ei ole mahdollista, hiuksesi saattavat tarvita ravintolisiä, jotka sisältävät biotiinia, niasiinia, sinkkiä sekä B6-, B12-, A- ja E-vitamiinia.Henkinen stressi ei aiheuta hiustenlähtöä niin yleisesti kuin fyysinen stressi, mutta niinkin voi joskus käydä. Esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai stressaava omaishoito voivat vaikuttaa siihen. Tavallisesti henkinen stressi ei sinällään aiheuta hiustenlähtöä, mutta se voi pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa.
Allergiat
Allergia on immunologisen järjestelmän häiriö, jossa elimistö käynnistää IgE-välitteisen immunologisen reaktion. Allergian ohjeet ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella. Oireita voi olla mm. vuotava nenä, punoittavat silmät, suolioireet sekä ihottuma yms. Joitakin allergioita pystyy hoitamaan siedätyshoidolla, joka totuttaa allergian aiheuttajaan. Erilaiset lääkkeet tai voiteet voivat helpottaa oireita, mutta eivät poista allergiaa kokonaan
Lähteet:
Hiuspohjan sairaudet:
Pälvikalju (alopecia areata) on karvan kasvua estävä autoimmuunitauti, jossa karvan aihe ei kuitenkaan tuhoudu, vaan karva voi lähteä kasvamaan uudelleen tulehduksen väistyessä. Tyypillisessä muodossaan pälvikalju ilmaantuu äkillisesti päänahkaan yhdelle tai useammalle muutaman senttimetrin läpimittaiselle alueelle. Hiukset irtoavat juurineen, ja iho on läiskässä sileä ja oireeton. Hiukset kasvavat itsestään takaisin tavallisesti kuukausien kuluessa, mutta uusia pälviä voi ilmaantua. Taudinkulku on arvaamaton. Hoidolla ei voida vaikuttaa taudin ennusteeseen.
Tali-ihottuma eli seborrooinen ekseema on yleinen, sillä joka kolmannella suomalaisella on rasvainen iho, miehillä useammin kuin naisilla. Eräät ihon normaalikasvustoon kuuluvat bakteerit ja rasvahiivat pilkkovat talia. Tali härskiintyy, ja härski tali ärsyttää ihoa. Ärsytys tuntuu kutinana ja kirvelynä. Iho alkaa punoittaa ja hilseillä. On syntynyt ekseema, jonka tunnetaan myös nimillä taliköhnä, taliköhnärokahtuma, taliköhnäihottuma, latinaksi eczema seborrhoicum (lat. seborrhoea = talivuoto). Ekseemassa iho kuivuu. Iho voi olla yhtä aikaa rasvainen ja kuiva sillä, ihon kuivuminen ja talin eritys tapahtuvat eri mekanismeilla. Tali-ihottuma on yleinen: päänahan hilseilyä on 15–20 %:lla ja muiden alueiden ekseemaa 15–20 %:lla väestöstä.
Karvatuppitulehdus muistuttaa aknetauteja, mutta voi esiintyä kaikkialla, missä on ihokarvoja. Sen aiheuttaa tavallisimmin keltainen stafylokokki (Staphylococcus aureus). Joskus syynä on jokin muu bakteeri, esimerkiksi Proteus tai Pseudomonas tai rasvaisilla ihoalueilla rasvahiiva (Malassezia- tai Cryptococcus-hiiva. Diabetes, ylipaino, ihon rikkoutuminen (esimerkiksi ihokarvoja ajaessa), hiertyminen, hikoilu ja hautuminen voivat altistaa karvatuppitulehdukselle.
Päätäi puree hiuspohjaan, ja puremat aiheuttavat kutinaa. Puremajäljet ovat pistemäisiä, ja ne punoittavat selvästi. Raapiessa päänahkaan tulee helposti bakteeri-infektio, märkärupi. Aina ei oireita ole. Päätäit eivät levitä tauteja.
Päätäin voi nähdä silmin tarkastellen. Myös saivareiden toteaminen lähellä päänahkaa riittää päätäidiagnoosiin. Ulompana hiuksessa kiinni oleva tyhjä munankuori ei sen sijaan tarkoita päätäitartuntaa, mikäli se on ainoa löydös.
Päätäin ja saivareiden etsimisessä käytetään apuna tiheäpiikkistä täikampaa, jolla hiukset kammataan tyvestä latvaan. Hiukset käydään systemaattisesti läpi koko pään alueelta kahdesti joka kampauskerralla. Kampaamista helpottaa, kun sen tekee pesun jälkeen hiusten ollessa vielä kosteat ja kun hiuksiin on pesun yhteydessä käytetty hiustenhoitoainetta. Kampaamista jatketaan päätäin toteamisen jälkeen vähintään kahden viikon ajan.
Talipunkki on läpikuultava kahdeksanjalkainen loinen, joka ei pure eikä ime verta ihmisestä. Se syö hiusjuurelta ravinnon, ja hius irtoaa kesken monivuotisen kasvusyklin. Koska otuksella ei ole peräsuolta, se oksentaa jätöksensä hiusjuureen. On todettu, että 80 prosentilla hiustenlähtötapauksista löytyy talipunkkeja. Talipunkkia ei voi nähdä.
Tavallisen psoriasiksen hoitoon auttavat vesi, rasvaiset voiteet sekä auringon ultraviolettisäteily. Päänahan psoriaasia tulisi pestä kerran päivässä tavallisella shampoolla.
Märkärupi on keltaisen stafylokokin tai A-streptokokin tai molempien aiheuttama ihoinfektio, joka tarttuu erittäin helposti. Myös kuumetta voi ilmetä märkäruven aikana. Märkärupea esiintyy erityisesti loppukesällä mätäkuun aikana. Märkärupea voi ehkäistä helposti hyvällä hygienialla mm. käsienpesulla sekä käsidesin käytöllä.
Pienhoitoon auttaa usein antibioottivoide, mutta myös antibiootit on mahdollista saada märkäruven hoitoon.
Punahukka eli SLE (systeeminen lupus erythematosus) on reumasairauksiin kuuluva autoimmuunitauti ja myös yksi monimuotoisimmista ihmisen sairastamista taudeista. Oireet vaihtelevat lievästä ihottumasta ja nivelsäryistä aina vakaviin munuais- ja keskushermostotulehduksiin asti. Tauti voidaan jakaa piilevään, lievään ja vaikeaan muotoon.
Suomessa SLE:tä sairastaa n. 2000 ihmistä, joista 90% on naisia. Potilas sairastuu usein jo lapsena.
Tärkeä osa sairauden hoitoa on suojata ihoa auringonvalolta. Tupakointia tulisin myös välttää ja rokotukset olisi hyvä pitää ajantasalla. Lääkehoito on yksilöllistä ja riippuu taudin aktiivisuudesta ja siitä, mitkä elimet ovat sairastuneet. Sairauden perimmäisiä syitä ei kuitenkaan tunneta, joten sen ehkäisy tai lopullinen parantaminen ei ole mahdollista.
Hiuspohjan silsaa (Hiuspohjan sieni-infektiota) esiintyy tavallisimmin lapsilla ja aiheutuu usein lemmikkieläimestä saadusta tartunnasta. Oireita ovat yleensä päänahan punoittava, kutiseva ja hilseilevä läiskä, jonka alueella hiukset ovat tyvestä katkenneet. Pahimmillaan silsa voi aiheuttaa rajun, märkivän, rakkuloivan tai rupisen ihoreaktion, joka etenee nopeasti. Oireena voi ilmetä myös kuumetta. Hiuspohjan silsasta tulee aina ottaa sieninäyte.
Hoito vaatii aina suun kautta otettavan sienilääkityksen ja hoitoaika on 4-6 viikkoa. Lapsille hoito toteutetaan painon mukaan. Sienilääkityksen lisäksi lääkitystä tehostetaan sienivoiteella tai sienishampoolla. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehdittava erityisesti.
Hiusten ongelmat:
Vedessä on lukuisia mineraaleja, jotka vaikuttavati hiuksiin, yleensä heikentävästi. Tyypillisesti muutoksia hiuksiin aiheuttavat kupari, magnesium ja kalkki. Tarkkaile muutama asiaa hiuksissasi, niin tiedät, kuinka paljon suihkuvetesi vaikuttaa hiustesi kuntoon.
Vaalentunut väri kertoo, että hiuksesi ovat altistuneet liikaa kuparille. Yleensä hiusten latvat alkavat vaaleta ensimmäisenä, sillä kupari heikentää nopeimmin jo ennestään heikkoa ja kulunutta hiusta. Jos vaaleat tai vaalennetut hiukset alkavat vihertää, kupari on jo todella vaurioittanut hiustasi.
Kupari ei sinänsä ole paha asia, sillä se on luonnonmineraali, mutta kun hiukset altistuvat jatkuvasti hiustenpesun yhteydessä kuparille, se alkaa heikentää hiusta. Kuparin sisältämät vapaat radikaalit nimittäin reagoivat molekyylitasolla hiuksen proteiinien kanssa. Kupari hajottaa hiusten proteiinirakennetta, mikä haurastuttaa hiuksen. Kupari vaikuttaa hiukseen samalla tavalla kuin auringon UV-säteily ja hiusten kemialliset käsittelyt, kuten vaalennus.
Jos hiukset ovat karkeat ja kiillottomat tämä kertoo, että vedessä on todennäköisesti runsaasti kalkkia ja/tai magnesiumia. Hyvä uutinen on se, että nämä eivät vaurioita hiuksen rakennetta samalla tavalla kuin kupari, mutta esteettisen haitan nämä kuitenkin aiheuttavat.
Syitä hiusten kiillottomuuteen:
Hiuksen suomukerron on auki
Hiuksissa kemiallisia käsittelyjä
Käytetty hiusta kuivattavia tuotteita
Liian kuumailmainen föönaus, kuumuus (sauna, ilmasto ja pesuvesi)
Hius imenyt itseensä ilman saasteita, pölyä, likaa
Hiusten pesuvesi sisältää kuparia, rautaa, magnesiumia ja kaikkia mineraaleja (kupari = hius on väriltään vihertävä, rauta = hius on väriltään rusehtava, himmeä, kiilloton)
Väri hiuksissa voi olla mattasävyinen
Ruokavalio niukkaravinteinen
Hoitoratkaisuja:
Kosteuttavat tuotteet, shampoon jälkeen käytetään hoitoainetta ja tarvittaessa myös jätettävä hoitoaine
Tehohoitoja kampaamossa tai kotona
Kiiltoa antavat tuotteet (kiiltosuihke, kiiltoserum, öljyt)
Pesu vain vähän lämpimällä vedellä, lopuksi huuhtelu viileällä vedellä
Vältetään kuumuutta hiuksilla (föönaus viileällä ilmalla, sanunassa hiukset suojataan pyyhkeellä, auringossa käytetään hattua tai auringonsuojatuotteita)
Jos esim. työympäristössä pölyä, hiukset suojataan päähineellä
Kuparin ja raudan poistoon metallinpoistokäsittely
Värjää hiukset hieman lämpöisillä sävyillä (suora- tai kevytväri)
Ruokavalion tarkistus, ravintolisän käyttö
Jos hiukset ovat veltot ja ryhdittömät
Syitä:
Hiuspohja rasvoittuva
Hiusten hoitotuotteet liian hoitavat
Hiusten laatu hento, lasimainen ja ohuehko
Hiusmalli liian raskas
Vedessä metallia/mineraaleja
Ruokavalio niukkaravinteinen
Kuumuus: esim. sauna, rasittaa hiuksen rakennetta
Hoitoratkaisuja:
Tuotteet ei liian hoitavia: tuuhuettavat volyymishampoot ja hoitoaineet
Hoitoaine huuhdellaan huollellisesti tai jätettävä hoitoaine
Tyvikohotus / permanentti
Leikkausmallin kevennys
Muotoilutuotteiden käyttö
Metallinpoisto hiuksiin
Ravinnonsaannin tarkistus: lisäravinteiden käyttö
Hiusten suojaaminen saunassa
Kun hiukset katkeilevat ja haaroittuvat
Syyt:
Liian voimakkaat kemialliset käsittelyt
Käytetty kuivattavia tuotteita
Kuuma ilma, aurinko, sauna ja föönaus
Voimakkaat käsittelyt (kuumat kihartimet, raudat, föönaus)
Hoitoratkaisut:
Rakennepaikkaavat hoidot
Kosteuttavat hoidot
Ei uusia kemiallisia käsittelyitä (permanenttia tai kestoväriä)
Leikataan kuluneet latvaosat pois
Vältetään kaikkia hiusta rasittavia toimenpiteitä (esim. tupeeraus, raudat, kihartimet)
Hiukset ovat jäykät ja tottelemattomat
Syitä:
Hiuslaatu on kova ja jäykkä, esim. harmaantunut hius
Hiukset voimakkaasti käsitellyt (joustavuus, kimmoisuus hävinnyt)
Hiuksissa metallia/mineraaleja
Hoitoratkaisuja:
Kosteuttavia tehohoitoja ja kosteuttavat kotihoitotuotteet
Sopivia muotoilutuotteita, pehmentäviä tuotteita
Metallin/mineraalin poistokäsittely
Sähköistyvät hiukset
Syyt sähköisyyteen:
Hiuksen pinnalla anioninen, negatiivinen sähkövaraus
Kuiva sisäilma, pakkanen, keinokuituiset vaatteet, hiusten harjaaminen, tiheä peseminen ja erilaiset kemialliset, hiuksia kuivattavat käsittelyt lisäävät negatiivista sähkövarausta hiuksissa
Kuivan talvi-ilman takia sähkövaraus ei pääse purkautumaan hiuksista, vaan hiukset alkavat hylkiä toisiaan eli niin sanotusti leijua
Hoitoja/ratkaisuja sähköisyyteen:
Käytetään hoitoainetta, jossa + merkkisiä kationisia ainesosia
Shampoo ja hoitoaine ravitsevampia (huolehdi hiusten hyvä kosteutus)
Harvenna hiusten pesuväliä ja huuhtele hiukset lopuksi viileällä vedellä
Käytä hiuksiin jätettävää hoitoainetta pesun jälkeen
Vältä hiusten turhaa harjaamista ja käytä luonnonharjaksista hiusharjaa. Välttele myös hiusten muotoilua kuumilla muotoiluvälineillä
Kokeile käsikikkaa
Lähteitä:
terveyskirjasto.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti